« takaisin

Maaliviivaa ei ole

[fa icon="calendar'] syyskuuta 23, 2016 | Anna Perho

Finish-Line-Photo.jpg
 

En koskaan enää syö karkkia. Tästä lähtien käyn joka päivä salilla. Maanantain jälkeen olen aina ajoissa.

Kuulostaako tutulta? Vähän joltakin sellaiselta, mistä mutisit vuodenvaihteessa?

No, nyt kerron sinulle jotain minkä jo tässä vaiheessa vuotta tiedätkin: uudenvuodenlupaukset ja niiden sukulaiset ovat luotuja epäonnistumaan.

Ai miten niin?

Ensinnäkin lausekkeet, jotka sisältävät sanoja kuten koskaan, aina ja ikinä ovat aivan liian uuvuttavia, jotta niihin pystyisi sitoutumaan. Voin helposti kuvitella elämän, jossa en syö pitsaa päivittäin. Mutta jos vannoisin etten syö pitsaa enää koskaan, en uskoisi siihen itsekään. Miksi luvata jotain sellaista, minkä tietää jo lähtökohtaisesti mahdottomaksi?

Epäonnistumiset pedataan liian isoilla tavoitteenasetteluilla. Jos olet nyt tavoitteesi suhteen nollassa, on älytöntä uskotella, että olet viikon päästä kympissä. Vertaa sen sijaan tapojen omaksumista tai niiden muuttamista urheilijaan, joka tähtää maratonille.

Kun hän lähtee juoksemaan ensimmäistä treenilenkkiään, hän ei juokse 42 kilometriä, vaan paljon maltillisemman lenkin. Hän rakentaa itselleen yksityiskohtaisen treeniohjelman, jota hän noudattaa kuukaudesta toiseen. Takapakkien tullessa hän luultavasti alentaa tavoitettaan hetkellisesti kunnes tuntee taas olevansa sopivassa kunnossa.

Samaan tapaan omien tavoitteidesi rakentamisen pitää perustua jonkinlaiseen järjelliseen suunnitelmaan. Päästäksesi tavoitteeseen – omaksuaksesi jonkin uuden tavan – sinun pitää pohtia millaisia välitavoitteita matkalla on ja miten kuljet niiden välit.

* * *

Yksi oleellisimmista asioista tapojen muuttamisessa on välitavoitteiden rakentaminen riittävän pieniksi.

Olen itse päättänyt opiskella joka päivä jotain uutta (tai kerrata vanhaa). Niinpä lupasin itselleni, että luen päivittäin viisi sivua jotain valitsemaani tietokirjaa. Lupaus on pitänyt paremmin kuin hyvin. Aloittaminen on helppoa, koska tiedän, että viiden sivun lukemiseen menee vain muutamia minuutteja. Useimmiten käy kuitenkin niin, että luen huomattavasti pidempään, koska teksti vie mukanaan. Jos näin ei kuitenkaan käy, se ei haittaa – olen joka tapauksessa lukenut viisi sivua.

Uusien, pienten tapojen sisällyttäminen päivään on hyödyllistä jo itsessään. Yhden asian toistaminen ja siinä onnistuminen muokkaa tietä tuleville muutoksille, koska opit pikkutavoitteiden kanssa tapojen muuttamisen mekaniikkaa.

* * *

Mitä siis tehdä, jotta hyvistä aikeistasi tulee arkitodellisuutta?

  1. Aseta selkeä tavoite. Kuvaile yksityiskohtaisesti sen vaikutukset arkipäivääsi. Mitä hyötyä tavoitteesta on?
  2. Jos olet nyt nollapisteessä, mieti miten pääsisit 0,5:een? Mikä on pienin mahdollinen askel siihen suuntaan, että tavoitteesi onnistuu?
  3. Päätä milloin ja missä toteutat uutta tapaasi. Tänään kello x paikassa x saa asiat tapahtumaan aivan eri tehokkuudella kuin kohta, myöhemmin, maanantaina tai syksymmällä.
  4. Muista! Monet tavat jäävät puolitiehen yksinkertaisesti siksi, että emme muista toistaa niitä – tavathan ovat vasta rakenteilla. Tee itsellesi tehokas muistuttamisen tapa: kännykkähälytys, keltainen lappu, kalenterimerkintä… Hyödynnä mitä tahansa, joka auttaa muistamaan.
  5. Älä jaa itsellesi palkintoja! Palkitsemiseen liittyy useita riskejä, kuten se, että palkitsemme itsemme usein juuri päin vastaisella asialla kuin mistä olemme pyristelemässä eroon.

Tiedäthän: ”Nyt kun olen ollut päivän ajan syömättä mitään epäterveellistä, voinkin syödä tämän megavoileivän olutlasillisen kanssa.” Ja vips, tavoite siirtyi juuri vähän kauemmaksi.

Palkitsemisessa on myös riski, joka kuuluu tapojen muokkauksen ydinajatuksiin:

Maaliviivaa ei ole.

Tällä tarkoitan sitä, että kun treenaamme uutta tapaa, se on tapa vasta kun meidän ei tarvitse enää ajatella koko asiaa. Jos näet uuden tavan opettelun jonkinlaisena kuurina, joka loppuu palkintojenjakoon päivänä x, olet vain kulkemassa kohti epäonnistunutta tavoitetta. Retkahdukset – palataan niihin myöhemmin tässä sarjassa – ovat luonnollisia, mutta tietoinen valinta olla toistamatta tapaharjoitustaan tänään on tavoitteen aktiivista murentamista.

Paradoksaalisesti tavat ovat siis elämässämme aina ja ikuisesti tai eivät ikinä, vaikka niiden treenaamisessa nämä määreet ovat vain haitaksi.

<3 Anna

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin jenkki.fi-sivustolla. 

PS. Jos haluat multa muutaman kerran kuukaudessa kirjeen, niin käy kirjautumassa täällä etusivulla superarkea.fi. Muuta roinaa myös Facebookissa. 

Aihe: superarkea

Anna Perho

Anna Perho

Anna Perho on median sekatyöläinen, kolumnisti, radiojuontaja ja tv-esiintyjä, jolla on myös räjäyttäjän pätevyys. Hän pitää mediauransa kohokohtana MTV3:n pressitilaisuutta, josta hän sai lahjaksi hampaidenvalkaisupaketin.